Actualités
Toɗɗe Moritani
En peññiniino e binndanɗe men ɓennuɗe caɗeele binndital kaɗngal en kaayitaaji ngal. Jooni noon heddii ko hol ko pot-ɗen waɗde? Yoga he leƴƴi so huunde mettii ɗum en walla hujjaaji mum en njaɓɓaama, njoolaama ko “bommbooje ɓiɗtata walla njuwa walla calka. Enen noon pinal men e aadaaji men ko neɗɗankaagu e hormaade hay neenebere. Ndeke so tawii ko ɗuum, “bommbooje” men foti won’de ko “karte” toɗɗe (karte elektoor). Ko ɗuum waɗi miɗo EEROO tawo denndaangal ɓiɓɓe moritaninaaɓe to nder leydi, faamɓe bonannde kaɗgol neɗɗo kaayitaaji, nde ɓiɗtata karte mum en mbanna. Mi ɗo EEROO kadi denndaangal ɗanniyankooɓe, ittaaɓe ko moritaninaaɓe ngam waasde ɗum en winnditeede, nde ndadotoo, cirŋintoo ngam hollude laamu men, he mbaydi laawol toɗɗe, ko mbaɗa-ɗen ko wonaa laawol etee ina muusi en.
Baggel Raddo so tuŋngiino hanki, sagataaɓe njaltida he njogitaaje e dawaaɗi. Hannde noon, “Baggel Raddo” ko toɗɗe sarɗiyankooɓe e waggiyankooɓe falndeeji (depiteeji e konseyeeji minisippaal). Ngel tuŋngani ko winnditiiɓe “biyoometiri”, “kartal dantitee” walla “paaspoor”. Ee ndaw ko haawnii! Binndital kaayitaaji ina woyee feewaani deƴƴaaka, ngal toɗɗe ina digee. Hol no foti moritanaaɓe ɓe juddu meho walla “nasanaalite” meho walla “paaspoor” meho walla “kartal dantitee oolal” mehal walla jogiiɗo fof walla moritaninaajo mo alaa kaayit hay gooto tawa winnditaaki? Hol no foti moritaninaaɓe ɓe ngalaa koreeji ɓadiiɗi binnditiiɗi walla ronkuɓe dañje seedanteeje jinnaaɓe maayɓe walla taccinanooɓe artiraaɓe ɓe ndañaani kaayitaaji ronkuɓe winnditaade? Hol no foti e ɓesnguuji men ɓe mbaɗaani kawgel hikka walla ndonki liggaade ngam ronkude winnditaade?
En peññiniino e binndanɗe men ɓennuɗe caɗeele binndital kaɗngal en kaayitaaji ngal. Jooni noon heddii ko hol ko pot-ɗen waɗde? Yoga he leƴƴi so huunde mettii ɗum en walla hujjaaji mum en njaɓɓaama, njoolaama ko “bommbooje ɓiɗtata walla njuwa walla calka. Enen noon pinal men e aadaaji men ko neɗɗankaagu e hormaade hay neenebere. Ndeke so tawii ko ɗuum, “bommbooje” men foti won’de ko “karte” toɗɗe (karte elektoor). Ko ɗuum waɗi miɗo EEROO tawo denndaangal ɓiɓɓe moritaninaaɓe to nder leydi, faamɓe bonannde kaɗgol neɗɗo kaayitaaji, nde ɓiɗtata karte mum en mbanna. Mi ɗo EEROO kadi denndaangal ɗanniyankooɓe, ittaaɓe ko moritaninaaɓe ngam waasde ɗum en winnditeede, nde ndadotoo, cirŋintoo ngam hollude laamu men, he mbaydi laawol toɗɗe, ko mbaɗa-ɗen ko wonaa laawol etee ina muusi en.
EERAANGO NGO, ko kala gonɗo caggal leydi so saanga ka heedii, so ina waawi yo o yah cuuɗi men o walloyaa. So o dañaani yahde yo ɗemngal makko e jiifa makko yah. Ballal ngal noon yo won hirjino ngam faddaade e heennaade lannda wonnduka e laamu ngu e denndaangal lanndaaji ɗi ngoƴaaka caɗeele men, ɗi ndillataa so wonaa nde Palastiin walla leyɗeele safalɓe memaa ellee ɗi njeyaaka e Moritani. Ko en mbaawaa fof kam, eɗen mbaawi waasde toɗɗanaade kala gon’duɗo e haɗɓe en kaayitaaji walla belaaɗo ɗum. Pammin-en toɗɗotooɗo, so naatii nder cuuɗrel mum toɗɗe yo siftor ko mbaɗa-ɗen ko, kadi yo siftor ko kartal mum ngal tan itta ɗum.
Mbaɗt-en hakkillaaji ngol ɗo laawol mbaydi Moritani ko ko waylotoo to bannge sarɗiyankooɓe e to waggiyankooɓe. Ma lanndaaji keewɗi keewnooɗi doole ngustore e goɗɗi ɓeydoo e ɗi ngalaano ndaña. Ɗum noon oto luute-ɗen gasa, keddoro-ɗen mette e haala. Tinno-ɗen luutn-en jikke. Yimɓe heewɓe ina nganndiri en woyde kono so toɗɗe ngarii tan kaange-ɗen. Oto ndokku-en ɓeen goonga. Tinno-ɗen kala nde baggel raddo ngel tuŋngi yo a taw ko ko hurmi.
Farayse, ñalnde 26 juko 2013
Sammba Cooyel BAH
Source: S. Cooyel BAH
Source: S. Cooyel BAH
![Bâ Seydi.JPG: [exécuté en 1987]](/photo/gal/min/mgal-54568.jpg?v=1332147721 "Bâ Seydi.JPG: [exécuté en 1987]")
![Sarr Amadou.JPG : Lt [exécuté en 1987]](/photo/gal/min/mgal-54566.jpg?v=1332147723 "Sarr Amadou.JPG : Lt [exécuté en 1987]")
