MURITANI: Laamu Abdel Aziz woni kadi ko e fewjande ɓaleeɓe ngam tiiɗtinde njiimaandi safalɓe

Hannde e oo ñalawma mo mawninten ceerno men Saydu Kan, jeyaaɗo e salinooɓe njiimaandi e kiiɓal, kabaruuji bonɗi ummoriiɗi Fuuta-Tooro Muritani alaa ɗo nanaaka hannde e winndere ndee. Kayhaydinaaɓe ceppii, kaɓii e poliis, nduppii galleeji laamu fenaande! Gooto e ɓiyɓe men jeyaaɗo Maghaama waraama hannde hannde, ko Poliis Abdel Aziz felli-mo kaŋko sukaajo mi suwaa tawo jibineede, jahroowo e duuɓi 19. Gure keewɗe bayɗe hono Rooso, Ɓoggee, Maghaama fof ko ko ummii ngam haɓaade peeje ngañamtumaagu laamu añɓe Fuuta ngu General Abdel Aziz ardini hoore mum. Ngati won ko heddii tawo ko haalaaka e ndee hare. Ko ɗum woni fayndaare konngol men hannde payngol e yieɓe Fuuta kala; saliiɓe njiimaandi e nguyka ndimaagu mum'en.

Bone yonii jaŋfaade e laamoo! Kadi bone yonii fuuntude haa laamtoo! Kono alaa bone yonani General Abdel Aziz, kooniŋke toɗɗiiɗo hoore mum hooreejo leydi, waɗdi heen fuunti e fuuynude haa toɗɗaa no laamɗo cuɓaaɗo nih. Ɗii-ɗoo lebbi ɓennuɗi kala, o jolnii e dingiral dawrugol Muritani ko wonnoo njoɓdi makko e darnde ndee heewɓe ndarinoo ngam toɗɗaade-mo laamɗo leydi Muritani e hitaande 2009. Ndiin njoɓdi woni naatnude kuule ngam suɓaade mo o yiɗi wona Muritaninaajo, e mo o yiɗaa! So tawii ko safalɓe cuɓotoo hol gonɗo Muritaninaajo walla hol mo wonaani, laamu fellitii siynude anniyaaji añɓe men ɓurɗi bonde! Ko ɗum waɗi binnditagal ɓesngu Muritani hannde ena addi fitinaaji ɓurɗi bonde e leydi ndii sabu ɓaleeɓe paamii ummanaa ko yaltinde ɗum'en leydi ndii...

Hoto hay gooto fuuntu hoore mum, Abdel Aziz e goɗɗo e goɗɗitiiɗo fof ngonani ɗoo ko happaade leydi Muritani kañum'en tan, keeroroo jawdi ndii, ndiyam ɗam, faggudu nduu, tawa hay gooto goɗɗo alaa heen geɗal. Ndeen faandaare safalɓe fuɗɗiima gila e jamanuuji nde ɓe ngarata eɓe njana e dow men, eɓe ngujja jawɗeele men, eɓe ndaha ɓesnguuji men. Gila nde leydi Muritani sosaa haa jooni, horaama yoo leydi ndii annde hol to hucci saka laawol deweteengol ɗaɓɓee
. Kono naamnal ngenndi haa jooni jaabaaka, hol to pay-ɗen anndaaka, saka hol to ndewaten anndee! Waɗi noon ko anniyaaji njiidaa: ɓee njiɗi ko ammbude ɓeya e leydi, sabu sikke mum'en ko kañum'en tan ngoni Muritaninaaɓe. Ɓee-ɗoon hay so mi innaani ɗum'en ena nganndaa: woni añɓe bonnooɓe, boniranteeɓe saliiɓe renndeede, saliiɓe fecceede! Puuyndam maɓɓe wonanaa hay gooto kumpa: ɓe mbiyi tan ko ɓaleeɓe fof yoo taccu maayo, njalta leydi "maɓɓe"! Ɓeya, woni waali daande maayo-en, walla mi wiya waali wuro en, jaɓɓe renndeede leydi, yiɗɓe feccaade e ngalu mayri e faggude mayri ena calanaa gila gila. Haa jooni eɗen nana e maɓɓe maslooɓe, wuttooɓe ɓe ŋatataa ngam añde jayge ruppitoo. Kono yettiima hannde sahaa mo wuttude foti yuurniteede, masaalahaa foti ƴeeweede so wonaa baasal men. Hol ko saabii miɗo wiya noon?

Yiɗde-men masaalahaa waɗi en yaweede yaa ɓurti sabu tooƴaaɗo so yiɗaa bone, seerataa e tooñeede. Ngati so tawii en ngaddaani yeeso wonngo kollen laamuuji safalɓe, haa jooni eɓe njenanaa eɓe mbaawi jokkude e bonannde tawa wontataa caɗeele. Kala ko laamuuji safalɓe mbaɗnoo e men, alaa fof ɗo wullaa e winndere ndee! Alaa fedde walla leydi ummiindi wiyi ko woni Muritani koo fo fenaande, yoo laamu Muritani fawe kuugal. Hare ndee fof ko ɓiyɓe leydi ndii saliiɓe yawaare puɗɗii-nde, ena njokki e mayre haa jooni. Heddii ko gila ndeen, ko e laawol masaalahaa rewaa: woni ngaree haa ndenten, ndennden, peewnen leydi men Muritani, enen Muritaninaaɓe kala tawa aldaa e paltoor. Ngal hakilantaagal waɗii yonta mum, horaama yo ngal addan ɓeleeɓe jam e deeƴre e leydi ndii. Daaɗe puɗɗiima ummaade ena naamnoo so tawii laawol "ndennden" ngol ngonɗen gila ndeen ngol wonaa ngol-ɗoon addani-en caɗeele ɗe njogi-ɗen hannde ɗee.

Hol ko waɗi laawol dental ngal pelle men ɗee fof kaɓantenoo horiima jibinde yaakaare? Ko adii fof, so hare waɗii, heewi moneede tan ko ɓurɗo añde bonireede oo. E nder pine e miijtiyaŋkaagal men, wonande Fuuta, en ngoongɗinaani ñawndugol caɗeele tawa aɗa boniree ko ɓuri ɗeen caɗeele heewde. Kala ko eɗen naata eɗen keewi ɓetde ko jogiri feewnande-en e ko waawi bonnande-en! Ko ngol ɓetol tan woni ɗowowol golle men. Ko ɗum waɗi duuɓi ni eɗen nana won e daaɗe ena mbiya yo en pellit tan haŋkadi mbaɗen heen piɗtaali men, ponnden heen maayde! Ko goonga mo hulaani maayde waawataa hare, kono kadi so aɗa yenanaa fiɗtaandu ndu njiɗ-ɗaa danndude nduu, a ɓuraani yiɗde waasde-ndu, maa njiylo-ɗaa peeje goɗɗe ngam yaltude e ngonka bonka pawiika e maa kaa. Ngati yontaa oon mo masaalahaa ɗowatnoo ginol golle pelle men haɓanteeɓe ndimaagu, oon yonta woni ko e ɓennude! Hol yonta pot-ɗo jolnde hannde e hare ndimaagu Muritani?

Ceerno gooto ena wiyatnoo leñol so ena jogori hisde alaa e sago ngol "yiɗee", so ngol yiɗaaka ngol "hersee", so ngol hersaaka ngol "hulee". So ɗee-ɗoo geɗe tati ndañaaka, ngol-ɗoon leñol seerataa e addaneede caɗeele. Ngati hannde yontii yo yuurnite hol ko ŋakkani leñol ngol e ɗee geɗe tati e nder Muritani. Kala heen geɗel kadi ŋakkungel, hol ko waɗi ɗum ŋakkude, haa teeŋti e hol baɗe poti addande leñol ngol heen geɗl kala! Eɗen poti kadi weddanaade ɗee geɗe tati naamnal: woni mbar eɗen njɗiɗaa e Muritani? Mbar eɗen kersaa? Mbar eɗen kulaa?

Jaabawuuji ɗeen naamne poti ko yahdude e faamamuuya hol ko ŋakkere heen geɗel fof e ɗeen tati addani-en e bonannde, baasal walla mette! Ko ndeen mbaawaten yuurnaade hol e majje ngel ɓurɗen hannde soklude haɓanaade: yiɗeede, herseede walla huleede! E miijo am heeriingo, miɗo jogii jaabawuuji am kono ko dental men no diidorinoo poti yuurnitaade ɗii miijooji, ndiisnondira hakkunde mum'en ngal yaltinde miijo heso no hare waylorii, yahde e yonta potɗo jolde hannde oo: woni yonta mo Ɓaleeɓe Muritani, haa teeŋti e Fuutaŋkooɓe mbaylata jaɓɓal hare ndee, mbaɗta ngal hare nde wonaa tan "ndenten" sabu alaa ko ndeen jibini tawo. E miijo am, ko huleede ɓuri hannde tiiɗde renndo men e Muritani sabu laamu hersataa, yiɗataa!
Leñol ena waawi hersude leñol, kono laamu so hulaani, alaa ko horii waɗde! Ngati hare men foti yiiltoraade ko tiindol kesol ngaddanowol laamu safalɓe miijtaade laabi ujunere hade maɓɓe wiyde eɓe mbonnana-en kadi. Ngol laawol kesol ko umminde muumaa mawɗo, nandondiraaɗo, cemmbinaaɗo, gummingol e leñol ngol no diidorinoo ko laawol ndimaagu Fuuta fof no fotiri. Hol ko saabii haa jooni en umminaani araaraay biyɗo yo en pooɗano jeytaare men e leydi ndi nganndu-ɗaa ko njaatiraaɓe men njeyi, hay gooto ndenndaani? Tawde hannde laamu safalɓe wiyi ko en njeyaaka e Muritani, hol ko haɗi en wiyde waɗde Fuuta jeyaaka e Muritani? Kadi ena anndaa Fuuta ko ko feccaa e hakkunde, ɓasaa baŋ yoo baŋ no dennde ŋaaleteende nih: heen laalagal "hokkaa" rewo, ngala fayi worgo! Mbele enen alaa ko kaandu-ɗen tan so wonaa wonde njooɓaari safalɓe e kuutorgal mum'en? Tawde Fuuta ko enen njeyi, hannde alaa ko ɓurata hulɓinde laamu añɓe so wonaa araaraay jeytaare fuɗɗoo weɗaade e dow galleeji men, dow koye men. So mi innii araaraay noon, kaal-mi ko Fuuta fof, woni bannge rewo e bannge worgo fof sabu bannge kala heen mo ngon-ɗen won ko ɗawira-ɗen sabu wonde men Fuutaŋkooɓe. Banndiraaɓe, Fuuta fof so renndii wiyi jaɓaani, jooni mbɗeten heɗeede! Banndiraaɓe so Fuuta fof renndii wiyi yoo keerol ngol itte, maa wood fuɗɗiiɓe hulde! Alaa ko ɓuri waawde dillinde laamu mbongu so wonaa leñol ɓittangol natta yiɗde jeyeede e eɓɓo mum, natta ɗaɓɓude ko haɗaa koo, waɗta wiyde, tawde a yiɗaa renndeede, mi nawi ko am koo! Muritani wonaani hay pos so Fuuta alaa e mum! Muritanaagal maɓɓe yo ɓe naw, leydi men dii ko enen njeyi, nawen fii men!

Ceerno Ibraahiima SAAR meeɗiino noh naamnaade yoo innde leydi ndii wayle! Won ko waɗi-mo wiyde noon ko innde ndee ena wayi hono heeranii tan ko leñol gootol. Kono won ko min njiyi heen caggal leydi so hawrude e ummiiɓe e leyɗeele Afrik, min mbiya min njeyaa ko Muritani, ɓe mbiya "mbete Muritani ena waɗi ɓaleeɓe?". Ndeke gila dawaa dawi, laamuuji Muritani ummani ko dawrugol paltoor ngam yaltinde en e kala geɗe leydi ndii. Wiyaama safalɓe njaggiri ɓaleeɓe fof ko njeyaaka e Muritani. Ɓe njiɗi ko waɗde leydi aarabeei, en njiɗaa! Jooni haŋkadi ena wayi hono safalɓe njiɗi ko taccinde-en maayo ngoo, ɓe kefta ko ɓe mbiyata Muritani koo: woni jeerennde rewo ndee e waalo men Fuuta ngoo.
Hol no ɗum wonirta? So ɓe njiɗaa renndeede Muritani, yo ɓe njah ɓe mbaɗoya Muritani maɓɓe to ladde moraande nde ɓe "njeyi" toh, ɓe njalta-en galle, galle taaniraaɓe men. Hannde haŋkadi yontii ko eɗen mbeeyna heɓdehakke men e lesdi ndi njey-ɗen. Ko en leñol timmungol, eɗen njgogii ɗemngal timmungal, eɗen njogii leydi timmunde hay so fecciindi. Hol sabaabu eɗen ngona tan baage baŋ-yoobaŋ?

Banndiraaɓe eeraango weddaama hannde yoo Fuutaŋkooɓe fof njuɓɓin kawral moolanaangal Alla ngam yeewtude e janngo men. Ngaal kawral ena foti noddude Fuuta Senegaal, Fuuta Muritani e denndaagal renndooji men ɗanniiɓe e leyɗe tumaraŋkooje ɗee. Engal foti noddude pelle kaɓantooje potal e jeytaare leƴƴi, pelle hakkundeleyɗeeje hono ONU, HCR, Amnesty International, e pelle goɗɗe ɗe goomu yuɓɓino poti toɗɗaade. Miɗen noddi eeraango yoo ɗiin ñalɗi njuɓɓine e hitaande 2012 tawa ko ɗi keblaaɗi kebungal juɓɓungal, bayyinangal e jookli winndere ndee kala. Innde majji ena foti noddude "états généraux" walla "assises" e ko nanndi heen, mi wonaa keeroriizo fannuuji laawol, maa woɗɓe ngaddu heen miijooji.

{xtypo_quote_left}Banndiraaɓe Fuutaŋkooɓe, ngannden leƴƴi goɗɗi keɓii ko heɓi-en koo. Won yaltuɓe heen haa laaɓi, wano Kosowoo, Sudaan Worgo ekn...{xtypo_quote_left} Ngannden so tawii en umminaani duun lewlewndu jeytaare, hujjaaji men kaaɗata tan ko e maayo. Alaa leydi walla fedde jogori ummaade jinngana-en. Ñalawma oo so arii nde hare men wonti hare yaltude e njiimaandi e kalifaagu safalɓe, jooni hujjaaji men mbaɗta haaleede e nokkuuji toowɗi. Haŋkadi ko toon tan fayaa, wonaa añde renndeede kono ko faamde tan hannde safalɓe njogoraani jaɓde renndude e men leydi, ɓe njiɗi tan ko yo en ngon ndewnaaji maɓɓe, eɓe kuutoroo leydi taaniraaɓe men, eɓe ngara eɓe kappoo-ndi seeɗa seeɗa, eɓe mbara ɗemngal men, eɓe naatna heen ngal maɓɓe haa wonta, meeɗiino wonde! Miin deh, mi alaa heen hannde, e janngo e ɓaawo janngo! Mi goongɗinaani Muritani ena jogori wonde leydi potal e deeƴre sabuduuɓi cappanɗe joyi ɓennuɗi ɗii so peertaani gite men, cappanɗe joyi garooji ɗii maa wonan-en boomaare bonnde!

Hannde so sukaaɓe suusɓe saasɓe ndariima ena mbiya "hoto men ngenndi am", mawɓe ena poti ummaade mbiya "hoto mem ɗemngal am", "hoto mem Fuuta am"! Ko keerol maayo ngol addi bone men! Kala ko ena ñawnda caɗeele men, momtude ngol ena jeyaa ko ɓuri waɗɗaade-en. Taaniraaɓe men meeɗaa ƴukkaade, meeɗaa so wonaa salaade yawaare! Ko ɓe ndanndi haa yettii-en koo, ena ngalaa feere so wonaa hisnude!



Ƴelliten hare ndee e tolno mo meeɗaa yiyeede tawo!
Mbaɗten hare ndee hare jeytaare e dentingol Fuuta men!
Yoo wuur goongɗinɓe, yaakoriiɓe e koye men!
Yoo wuur doole caliiɗe!
Yoo wuur Fuuta!

IBRAHIMA SARR
Pulaagu.com