NGUURNDAM MAMMADU SAMMBA DIOP LOLLIRƊO MURTUƊO /JAMAL SOW

M.S.JOOB, jibinaa ko hitaande 1942 to wuro weyeteengo MBAANY. E njuɓɓudi hanki ko e falnde yirlaaɓe e hebbiyaaɓe. To taarik ko ngo Paate kundo, Ɓooy kundo, Hammadi kundo, Demmba kundo e Siley ndikkuru. Mbaany ko ngo suudu Jasaknaaɓe, suudu Jaaltaaɓe poongel, engo Jaaltaaɓe sincu. E nder tinndi e daari, ɓiɓɓe fuutankooɓe na nanirango: wuro ngo cuuɗi tati, gabi tati, wooturu waaldi saayna.To sato, na taariingo: Daawalel, Haymedaat, Dabbe, Feeral; to Senegaal na heeditiringo toon Mboolo biraan. Hannde e juɓɓundi keseri Mbaany ko ''departement' e nder falnde Barakna ɗo woɗɗaani Gorgol-kayhayɗi.
Ko hitaande 1949, ɗoon e Mbaany woni naatgol M.S.JOOB to ɗuɗal les-lesre e janngirde farayse( école primaire française), hade makko ɓennude to wuro Ɓogge. Ko to Saint-louis, oon sahtu laamorgo denndaangal leyɗeele hirnaange afrik hono AOF( Afrique occidentale française), o waɗi jannde makko hakkundeere. Ko oon tuma woni memotiral makko e jokkondiral makko gadanal e dawrugol, hono politique. Taw ko e nder lannda biyeteeɗo P.A.I(parti africain pour l'independance), mo ardinoo ɗum Majmuut Joob.

Ɗiin sahaaji, ko ɗi iinycuru e mbaylaandi keewɗi e nder winndere ndee fof. Haa teeŋtti ɗeen leyɗeele gonnooɗo e njiimaandi tuubakiri(domination coloniale): bannge-yoo-bannge filnyitaare e hare ngam heɓtude neɗɗankaagal mum, ndimaagu mum, pinal mum e faggudu mum na rooki, ina huɓɓi. Tugan-maa e ceɓɓitte Asi, rewan-maa e jeereende afrik rewo, haa to dunuuli Afrik worgo, saltaare e yiɗde jeytaare na heewti ɓerɗe e hakkillaaji ɓeen hanki yeddanooɓe, nuskanooɓe ɗawaaɓe kala fotdeeji e hakkeeji.

E nder kaan gondka, lannda P.A.I ko e lanndaaji ɓurɗi jawsude ngam keɓgol Afrik hoore mum. Oon lannda tuukni ko e dawrugol miijtiyankooɓe mawɓe(philosophe en), hono waawɓe no Kaarl Maarx en, Engles en, Leeniine en e Maao en. Miijooji penynyinɗi musiiba aduna o, musiiba aade, musiiba renndooji ɗi ko ndee hinnde alɗuɓe(classe sociale), ɓe nganndu ɗaa ina pooƴtoo, ina ɓamtoo e dow keeceeje miskineeɓe. Ko ɓeen fayɓe muucooɓe ƴiiƴam waasɓe,helooɓe gasɓe, ko kanyum en ngoni anyɓe jeytaare e ndimaagu Afrik e kala leyɗeele worgo. P.A.I danyaani feɗɗitaade no haaniri ni, nde danyi caɗeele to senegaal, nde yirbita, pusgu e caru waɗi.

M.S.JOOB roontani muritani e faayndaare yiɗde won'de cafroowo, kono Alla hoddiraani.Caggal kawgel, o naatani won'de alcaati e duwaan to Nuwaadiibu e hitaande 1961. Eoon sahtu o wonii kalfinaaɗo binndol e njuɓɓudi e dental gollotooɓe Muritani( sécretaire de l'union des travailleurs mauritaniens.O woni heen dariiɗo, jiytiniiɗo, maantiniiɗo. E nder ɗuum o danyi heen fartaŋŋe, tuggude 1966 haa 1968 hebloyeede to Moscou to duɗal ɓeen ngenndiaynkooɓe afrik, amerik mo bannge hakkundeejo(école internationale des militants d'Afrique et d'amerique latine).Caggal duttitɗgol makko Muritani, e njilluuji makko keewɗi e gure Muritani e hitaande1968, o heɓi baccaulauriat makko, o rutti to leyɗeele dentuɗe sowyetik (union sovietik).O naatani jannde ''droit international'' to duɗal jaaɓi haatirde TARAS GREGOROVITCH SHEVCHENKO. To farayse o jokki almudaagal makko e tufle gannde keewɗe, toon to duɗal luuɓre, toon to ''collége de france'', toon to Paris4 lollirngo ''la sorbonne'',toon to Paris8.O heɓii toon sedanfaagu to bannge Taarik(histoire), to bannge renndoyankaagal-hono ''sociologie. Kono gorko mo cilbe e mbaany haaɗaani ɗoon, ko o kuunyɗo e jannde, ɗomɗaaɗo humpito, o heɓii heen martaba mawɗo to bannge sidanfaaguuji, so a yiɗi mbiyen ''doctorat'' e ganndal dawrugol hono '' science politique. Taw lowre winndannde makko abbitii ko e : la question des minorité nationales( naaamanal toɗɗingal leƴƴi pamɗuɗi e nder ngenndiiji mumen). Kono tan dillugol makko ngam yiɗde feɗɗitaade to bannge jannde ina yahdi e hare tiisnde, saasnde e huɓɓunde, hono hare ƴellitagol ɗemngal pulaar e nder winndere nde. Ko ndeen hare jogori wontude sabaabu nguurdam makko, goodal makko e kala-kala makko. Pulaar, e nder ɗuum wonti foofaango makko, nyaamde makko e yarde makko.

Ko e ndeen dillere, nde aamre woodaa, pelle pulaar, dente pulaar, batuuji pulaar ƴiiwi, ɓawli, ƴellitii e dow kammu farayse. Feenyi BINNDI E JANNDE( écrits et etudes), BINNDI PULAAR( écrits pulaar), Kawtal Janngooɓe Pulaar e Fulfulde(KJPF). E hitaande1981, o tawtoraama dental fulɓe mawngu mbaɗnoongu to Bordoo, ngam goodtingol e dentingol karfeeje latin(harminisation de l'alphabet latin). Aamadu hampaate bah, e Yero doro jallo mbaawiino tawtoreede ɗiin nyalɗi. O gorko ko googɗinɗo faayiida ɗemngal, nafoore ɗemngal, e teddungal ɗemngal. Omo faami ɗemngal ko najoore e najooje Alla. Roondi ko sirru mo aade jom hakkille huutortoo ngam faamondirde e hono mum, faamde taariindi mum, faamde pible geɗe tagoje. Ko kanngal o huutortoo ngam ɓulnoraade ganndal, tafde pine, fentude nyeenyal, waɗde renndo, e dillinde kala nguurndam taarik e fiyaakooji aade. Ngoo humpito, wonaa koyɗi dabbude to makko, wonaa piyanɗe gaɓɓule kaarɗo to makko; alaa ko ciimtam ko kelle taarik kaali, ko ciimtam ƴoogɗam e teskuyaaji e nguurndam leƴƴi, e nguurndam bulɓondire hakkunde aade e aade bandi mum. Ko ndee ruulde pellital, nduu duleende coftal, ngoo waraango katantaagal roontani e ɗeen kitaale 198O to Nuwaasoot Muritani. O ƴiiƴam kesam e fedde ɓamtaare pulaar nde Muritanie(FƁPM): o yiɗi nde, o googɗini nde, o huufi nde, o wammbi nde, o toŋti nde. Murtuɗo aamataa, jas-jasintaa: jeewte, jime, binndi, kirjinooji; faayndaare makko ko wootere, wonnde alaa: ko yoo ɗemɗe ngenndiije ngon, pilnyito, ɗe tammboo ɓamtaare e araraay jeytaare e ndimaagu. Neɗɗo yo e neɗɗo, leegal yo e leegal, wuro yo e wuro, ndii ngaari ndi daande diiroore, saaƴoore na riiwta lemi majjere, no hoodere jaayre e nder weetndoogo ceekoowo niɓɓere mo jamma muucam fowruure. Omo fera laabi pinal e ganndal. Ceernaaɓe, almuɓɓe, fitiram-gollooɓe, dadiiɓe, rewɓe, worɓe, mawɓe, sukaaɓe, alɗuɓe, waasɓe, aynaaɓe, remooɓe...Fof o suusni, o semmbini, o ngemmbi, fof pulaar, sooninkoore, wamarankoore, e wolofeere ngonti ko mumen. Jamma e nyalaawma, ɗemɗe ngenndiiji ngonti ko faarnortee, ko hormirtee e ko yeeɓirtee. Ɗe ngonti kaŋŋe mbuure nyilkoowo e les kala yoolorde naange. Ko ndee darnde, ndee warnyeende e nde tampere, gila Fuuta-tooro, haa aran- ma e Fuuta-Aadamaawa, tawa diwaani Fuuta-jalon: pulaar taƴi maaje, ƴeeŋti e kaaƴe, deeltii e kolaaɗo ngenndiiji fulɓe fof.

Kono M.S.JOOB, wonaa hare poolgu ɗemɗe tan ngemmbaninoo, hare ndimaagu, hare potal, hare nuunɗal jeyanooma e sababuuji dille makko keewɗe.

Gooɓgol makko e ɗiin miijooji ɗi sappo e jeeɗibiije(17ém siécle), sappo e jeetabiije( 18ém siécle) e sappo e jeenabiije(19ém siécle), e ɓeen ɓurnooɓo feɗɗitaade to bannge miijtiyankaagal( philosophie). Hono Joon lok en, Hobbs en, Jan Jaak ruso en, Kaant en, Hegel en, Kaarl Maarx en, e raɓɓiɗinaade ɓeen kala wonnooɓe sababuuji pilnyitanɗe baɗnoode to farayse e to angalteer. Ɗii miijooji e ɗee dille addaniimo yenaneede ko nguurndam moƴƴam alaa, ko goodal timmungal alaa so tawii aade na lutti wuurde e callalle banndi mum, e callalle majjere e callalle joote.

M.S.JOOB ko googɗinɗo pinal, taarik e finaa-tawaa taaniraaɓe makko fuutankooɓe, hanki ɓe njamɗinaano e dartaade tuubakiri. E neɗɗankaagal makko, e jikku makko eɗen tawa toon salaare El-Haaj Umaar Taal, pellital e cuusal Sileymaan Baal, ŋattre e yiɗde wellitaare Abdul Bookar kan.

M.S.JOOB, hanki e dillere ngam jeytaare e dental Afrik.M.S.JOOB hanki e dillere ngam ndimaagu ɓaleejo Muritani. M.S.JOOB hanki e dillere ngam ɓamtaare ɗemɗe neeniije. M.S.JOOB hanki e dillere ngam poolgu nuunɗal, potal e nder winndere ndee kala.

Eskeey ALLA, o haaliyanke, o yimiyanke, o winndiyanke, o paccirɗo'' nation négre et culture'', mo cheikh Anta joob, paccirɗo deftere Tedduɗo Toowɗo nde e ɗeen kala gannde jaajɗe, toowɗe kese tuubakiri.

Kono nguurndam e joote mum, nguurndam e ŋakkere mum, ɗam wonaa abada, ko ɗam kakindiɗam. Murtuɗo tago e jeyal ALLA nawtii nde welaa e no o weliraa. Feere e duttal ngoodaani: ko baɗal Gooto Bajjo, tagoore ndiga ko waawi heen. Ko o podɗo, ko binnduɗo, maayde kala goodal ko ko momta, ndeen yamiroore en ngalaa heen hattan. Aade e puɗɗagol, aade e jaastugol, aade e nattugol: ko en feenyɓe e hay huunde, ko en ruttotooɓe e hay huunde. Murtuɗo ruttiima to sahre goonga. Hannde naange helii ciinysiinycirɗi mum. Hannde koode ngenndii dingiral asmaan. Hannde lewru yommbananiima sahaa. Niɓɓere wuufi kammu, kammu yooltiima e bempeƴƴe tekmuɗe mettuɗe nguurndam.

JAMAL SOW /PARIS/ FRANCE